
Laura Huhtasaari podcastKansanedustaja Laura Huhtasaaren podcastin idea lähtee uteliaisuudesta. Halusta ymmärtää maailmaa, politiikkaa, erilaisia ilmiöitä ja ennen kaikkea ihmistä aina vähän paremmin. Ensimmäisessä jaksossa Laura keskustelee filosofian tohtori, tietokirjailija ja taideasiantuntija Pauliina Laitisen kanssa. Laitinen on juuri julkaissut uuden erokirjan. Mukana keskustelussa on myös Lauran eduskunta-avustaja ja podcastin tuottaja Danita Westphal. Kolmen naisen hyväntuulinen juttutuokio liikkuu omakohtaisista kokemuksista kirjoihin ja tutkimuksiin, jotka avaavat uusia näkökulmia rakkauteen, eroihin, pettämiseen ja parisuhteen dynamiikkaan. Ja että voiko rakkauteen vielä uskoa? Tervetuloa Pauliina Laitinen ja Danita Westphal (00:32) Hyvä elämä eron jälkeen (02:13) Milloin on aika erota? (03:12) Ero ei ole epäonnistuminen (06:33) Anteeksiannon vaihe ja puhdistava olo (07:40) Pienet asiat kantavat parisuhteessa (11:25) Miksi miehet tarvitsevat enemmän hellyyttä? (13:13) Kuuden sekunnin sääntö (14:16) Unohtamisen taito parisuhteessa (15:52) Avioliitto on yksityisasia (18:15) Löydä unelmat ja haaveet uudelleen (20:30) Uskottomuus ja tyydyttämättömät tarpeet (22:10) Kumpikin osapuoli pitää vietellä (26:45) Viisi hellyyden kieltä (30:04) Nämä kukat kasvatin sinulle (35:55) Älkää koskaan lopettako treffailua! (41:51)
Jaksosta
Kansanedustaja Laura Huhtasaari keskustelee filosofian tohtori Pauliina Laitisen ja tuottaja Danita Westphalin kanssa parisuhteen dynamiikasta ja erosta toipumisesta. Jaksossa pohditaan milloin on oikea aika erota ja miten anteeksianto auttaa rakentamaan hyvää elämää kriisin jälkeen. Keskustelussa syvennytään myös rakkauden eri kieliin ja pienten arjen tekojen merkitykseen parisuhteen ylläpitämisessä.
0:09
Hei. Okei, mut hei aloitetaan. Tämä on Laura Huhtasaaren podcast. Tämän podcastin idea lähtee uteliaisuudesta. Halusta ymmärtää maailmaa, politiikkaa ja erilaisia ilmiöitä ja ennen kaikkea ihmistä. Aina vaan enemmän. Tervetuloa tähän podcastiin, Pauliina Laitinen. Mm, kiitos. Sinä olet filosofian tohtori, kulttuurihistorioitsija, tietokirjailija ja pitkän linjan taidesijoitusasiantuntija, jonka intohimona on aina ollut taiteen lisäksi myös elämän suurien tunteiden ja tarinoiden tarkastelu. TikTokissa olet hurmannut seuraajasi nokkelilla ja lohdullisilla parisuhdepohdinnoilla. Mm. Ne on ihania.
1:04
Niin on, totta. Ja sitten meillä on myös keskustelijana Danita Westphal. Hän on minun eduskunta-avustajani ja tämän podcastin tuottaja. Mm. Kiitos, et pääsin mukaan. Kerrotakoon sinne katsojille, että en välttämättä seuraavissa oo, et mä oon tuolla studiolasin takana, että mä oon taustahahmona, mut kiitos, kun sä kutsuit, Laura, mut tähän ensimmäiseen. Tärkeä aihe meillä. Kyllä. Tänään on tärkeä aihe. Ja sä olet myös ollut perustajana tekoäly-startupissa, jossa kehitetään ihmisen osallistamisen ja tiedolla johtamisen ratkaisua Zimpaa.
1:37
Jep. Sitä kans tehdään. Joo, ja se on tämmönen tekoälypohjaisia uutisia. Niitäkin. Kyllä. Sä olet tämmönen media-alan ammattilainen. Kyllä on ollut näin tämmöistä. Mut nyt mennään taas sit kohti uutta. Ja aivan ihanaa olla hei sun avustajana eduskunnassa. Niin, siis mä en oikein tiedä, mitä mä oon tehny, et mä sain sut. Ja sä oot mun ihana idoli. Mä oon tälläsessä rakkauden kehrässä jo nyt tässä heti aluks kaikki kolme.
2:01
Aivan aivan ihanaa. Joo. Ja tänään puhutaan parisuhteista. Ja tota, sinä Pauliina olet kirjoittanut kirjan. Paksu kirja vielä, 430 sivua. Hyvä elämä eron jälkeen. Joo, ja kertoo avio- aviokriiseistä ja ja siitä pahimmasta hetkestä, kun päätetään, että tehdään, ollaanko yhdessä vai erotaanko ja ja miten siitä erosta sitten toivutaan ja ja niinku rakennetaan uus siellä, niin niin siinä on kaikki mielestäni niinku mitä nyt voi ajatella pelkästään siinä aviokriisissä ja siitä eteenpäin, että on yrittänyt kaikki mahdolliset perspektiivit niinku ottaa esille tässä.
2:44
Ja omakohtaisia ilmeisesti. Joo, ja semmonen, että tää on semmonen kirja, minkä mä oisin itse halunnut lukea aikoinaan, kun mä oon pohtinut, että voi että, mitä tässä nyt niinku mennään eteenpäin ja tehdään, niin mä oisin halunnu lukee just tän. Aivan. Joo, elikkä nyt sä haluat tarjota tässä kirjassa sitten sen, että, että tota, että kun muuthan oppii, fiksuthan oppii muilta. Elikkä se on niinku siinä sulla pohjana, että tässä tässä vois sitten välttää muutamia virheitä.
3:11
Joo. Mutta mistä sitä sitten tietää, että nyt on aika erota? Niin. Aa, mistä sen tietää? No kyllä se niinku mielestäni on se, että kun kaikki on tehty ja huono olo on kroonistunut ja ja kuitenkin rakastaa ja kunnioittaa toista ja toinen itseään ja se, että haluu toiselle hyvää ja myös se, että mikä ei itselle nyt sitten loppuelämän kannalta on parasta, että ei ihminen niinku ei saa jäädä liian pitkään siis huono olo ja jos tai semmoset asiat on, ei oo parhaimmalla tavalla ja jos niitä ei pysty ratkaiseen, niin on kaikkien edunmukaista niinku ehkä ottaa se pieni ero ja ehkä sit jopa lopullinen ero.
3:52
Niinku lopettaa kärsimys. Niin, että jos elämä on parempaa tavallaan, että se niinku stressi periaatteessa ei poistu edes, vaikka mitä tekee, niin niin kyllä sillon kannattaa pistää sitten eräpäivä niinku ongelmille. No mitkä on ne yleisimmät virheet, mitkä ihminen sitten tekee sen eron jälkeen? No, tohon on vaikee sanoo, koska kyllä aina niinku ne ainakin ensimmäiset kuukaudet, niin onhan se vähän selviytymistä, koska sä oot rakentanut elämän toisen kanssa ja täynnä surua, surua sen jälkeen, että kyllä se on niinku, ne ensimmäiset kuukaudet on aika semmosia kriittisiä, mut sit sen jälkeen se alkaa toipuminen siitä ja jokainen ihminen sitten kyllä tekee omalla, omalla tavallaan sen, mutta pitää hyväksyä se, että on toipumisaika ja siihen kuuluu se oman itsensä niinku tavallaan hyvä, hyvä huolenpito, että pääsee eteenpäin.
4:44
Mitkä on ne asiat, mitä siinä sitten surraan niinku? Koska siinähän on monta asiaa, mutta mitkä sun mielestä ois kolme asiaa semmosta, mitkä siinä pitää surra? No, no tietenkin ainakin se, että jotakin, mitä sä oot rakastanut ihan valtavasti ja rakastanut ja kunnioittanut ja rakentanut koko elämäs niinku yhteiseksi toisen ihmisen kanssa, niin sitä ei ole. Niin tavallaan se, että, että tota, se, että jokin vaan niinku tapahtuu ja ja tota sitä ei oo enää, niin sun, kyllä sitä pitää surra, koska se on, se on eräänlaista luopumista siitä unelmia tavallaan, mitä rakennetaan ja ihanaa yhteiselämää, niin niin periaatteessa luovut jostakin, et sun pitää surra se suru pois ja sillon vasta avaat ovet niinku uudelle.
5:27
Että kyllä se, mikä on, totta, totta kai sitä niinku, sitä luovutaan jostakin hirveen tärkeestä ja rakkaasta asiasta, niin kyllä se suru pitää surra pois. Tää on minun mielipide. Ja surussa on eri vaiheita ja sit voi olla myös semmosta niinku, mikä on tervettä siis kaikessa surutyössä, vaikka läheinen, läheisen poismenossa. Yhtä lailla tää on niinku pieni kuolema tai iso kuolema tällainen. Joo joo. Joo. Mutta se ihminen on edelleen elossa.
5:51
No se on elossa, mutta tavallaan se on surutyössä. Siihen voi tulla erilaisia vaiheita. On vihaa, on kieltämistä, on kiukkua ja sitten sitä surua. Se on osa surutyötä. Joo. Se on tavallaan mieltä. Joo, kun mä jostain luin, että että avioero on niin kun, se on pahempi suru kuin puolison kuolema, koska siihen tulee se epäonnistuminen jollain tavalla. Koska sä niinku suret periaatteessa sitä ihmistä, joka on elossa edelleen, ja sitten sä suret sitä, että mitä olisi voinut olla.
6:17
Koska totta kai sä olit rakentanut myös tulevaisuuden. Sulla oli mielessä, niin nyt sun täytyy muuttaa sitä. Mut mun täytyy sanoo tossa, että, että niinku epäonnistuminen. Ää, mä tavallaan esimerkiksi ku ite oon kaks kertaa ollut avioliitossa ja eronnut, ni ite en koe epäonnistumista. Että tää on, ää, ihan hirveen tärkeä erotella sen takia, että koen ainoastaan kiitollisuutta, että oon saanut näiden upeiden miesten kanssa viettää hienoja, ihana… Ihana. Mikä asenne!
6:42
Ihana asenne! Joo. Tää ei oo heti eron jälkeen, koska… Upeista miehistä erosin! Siis tavallaan… Vau! Joo. Että se on, siis niinku se kiitollisuus, se tulee jossakin vaiheessa ja kaikki mitkä niinku epäkohdat, niin ne ne jää pois ja sitä on vaan kiitollinen siitä, että en koe millä tavoin epäonnistumista vaan, vaan oikeesti kiitollisuutta. No tää on aika poikkeuksellista, koska yleensähän siinä on kuitenkin paljon semmosia loukkaantumisia ja uhriutumista ja ja ja tällasta, että miten sit tohon vaiheeseen päästään?
7:12
Ää, no kaikille se eräpäivä. Mä oon sitä mieltä, että joo, alussa totta kai sitä haluu vähän ruoskia ja sitä ja minulla tehtiin sitä ja tätä tota ja jossain vaiheessa peili eteen. No niin, mitä, mitä olis itse voinut tehdä muuta ja teitkö itse kaikista parhaat, et totta kai se peili on äärimmäisen tärkeä asia koko ajan, että mitä itse tein oikein. Mutta silloin kun ajattelee, et itse on tehnyt niin hyvin kun on pystynyt, niin… Sillon se puhdistaa sen niinku mielen tavallaan, ja jossakin vaiheessa tulee se anteeksiannon vaihe, että, mmm, mmm, kyllä, annan anteeksi kaiken ja vaikka toinen ois mitä tehnykkään, niin, niin siltikin annan anteeksi sen, että siinä vaiheessa kun kaikki on an- annettu anteeksi, niin se on äärimmäisen ihana olo, ja siitä tulee suuri kiitollisuus.
7:57
Ja tavallaan ehkä siin suojelee niinku itseään tai vapauttaa itseänsä. Täähän on nyt se Laura, mistä sä puhuit tästä Perelistä, ja mäkin aloin sitä vähän perehtyy siihen ja muuta. Sä voisit kertoo siitä sit koht lisää, mut nythän, nythän Pauliina puhuu ihan samoja asioita oikeestaan ku tää sun sua innostava kirjailija. Haluut sä kertoo lisää vähän, mitä hän puhuu niinku siitä omasta tilasta ja ja yksityisyydestä ja tavallaan niinku omaan itseensä menemisestä, et sä alat niitä itseäsi ensin korjaamaan eikä niin, että sä vaan niinkun heijastat siihen toiseen, et mitä se toinen on tehnyt tai tekee väärin, että.
8:29
Niin siis joo. Tota mut tommonen peiliin katsominen on itse asiassa aika, aika vaikeeta, ja ja Ester Perelhän just puhuu niinku siitä, siitä missä säkin oot itse asiassa puhunu TikTokissa, että pitää myös uudistua koko ajan, koska mehän muutumme, ja ja ja molempien pitää kasvaa. Ja me voi olla eri kasvuvaiheessa. Ja ja sitten pitää myös katsoo se, että mitä itse ois voinu tehä toisin, koska, koska tota esimerkiksi niinkun nää avioerotilastot, niin noin puolet päätyy eroon, ja ja sitten, mut kuitenkin sitten, öö, seuraavat avioliitot, niin isompi eroprosentti on sillon.
9:00
Ja kolmannessa on vielä isompi eroprosentti. Elikkä sehän tarkottaa sitä, että kyse ei ollukkaan ehkä siitä, että tota, et nyt mä osaan valita paremmin tai tai jotenkin nyt mä oon sen verran kypsä, vaan se, et oletko sä oikeesti katsonut sinne peiliin, koska mihin tahansa sä menet, mihin tahansa suhteeseen sä menet, siellä sinä itse olet mukana. Elikkä, elikkä mut jos sun päällimmäisenä tunteena on se kiitollisuus ja ne kaikki opit siitä, et mitä mä voisin tehä paremmin ja eri tavalla, niin onhan sulla ihan eri lähtökohta sitten siihen seuraavaan suhteeseen.
9:32
Mut ootteks te tämmöstä ilmiötä huomannu, että, että joskus ku tulee avioero, ja sitten sen jälkeen sä näät, ku sun kumppani on niinkun uuden ihmisen kanssa, ja nyt se tekee kaiken sen, minkä sä oisit ite halunnu? Niin ois joku, niin joo, mä aattelin, et ois niinku vahingonilo, että näkee, että se tekee kaikki ne samat huonot asiat, mitä ite ei ois halunnu, niin antaa vahingon kiertää. No ei, mutta siis.
9:52
Ootteks te huomannu tämmöstä ollenkaan? Ku, ku mulla on yks tuttava tota, tota, öö, erosi, ja sitten hän niinku pyysi vuosia tiettyjä asioita, ja sitten he erosi. Ja sitten tota niin hän otti uuden kumppanin, ja nythän sit tuo kukkia, ja nythän tekee sitä ja tätä ja tota. Tietysti joo, mut tietenki tässäkin voi olla näin, että ku se on semmonen kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen, ku kestää semmonen alkuhuuma, ja automaattisesti täytämme toisten tarpeita, ja kyl se arki sieltä tulee.
10:16
Mutta, mut mutta silti tällanenkin ilmiö on on mahdollinen, niin. Mä oon miettiny tota. Mä oon kans miettiny, että, että aha, ehkä en haluaisi, että niin sitten kävisi, että jotenkin sitten kaikest huolimatta ne yrittää sitten pitää niinku itellään sitä. Todennäköisesti. Ja sitte ku kuitenkin tunnetaito on ihan äärimmäisen tärkeetä. Mutta periaatteessa kun sä tutustut uuteen ihmiseen ja alkaa deittaileen, niin sehän on koeaikaa. Periaatteessa ku seurustellaan, niin se on koeaikaa ja katsotaan, et mites tää nyt vois toimia.
10:42
Ja ja tota, ku sä todella tunnet ihmisen vasta niinku neljän, viiden vuoden päästä, ja usein ihmiset on naimisissa siinä vaiheessa. Ja ne ihmiset, jotka pelaa varman päälle ja menee vasta sitten viiden, kuuden, seittemän vuoden jälkeen naimisiin, niin voi olla, et siel on sit se huuma jo laantunu. No siis mullahan on se, et mehän olemme 16 vuotta olleet yhdessä ja olimmeko me nyt yheksän vuotta avoliitossa ja mentiin naimisiin sen jälkeen, että, et varmasti oli tullut kaikki virheet ja erheethän niinku selväksi kummallekin, että millaseen ihmiseen sitoutuu, niin edelleen ollaan yhdessä naimisissa 16 vuotta.
11:19
Ihan uskomatonta. Siin kesti. Ihan uskomatonta. Kesti kyllä. Joo. Joo, kyllä. Mutta sitten kuitenkin nyttekin, ku me keskusteltiin tästä, et no ne pienet asiat, ne pienet asiat ne kantaa, että semmoset niin sanotut grand gestures, niin niitäkin tarvitaan, mutta ne ei kanna parisuhteessa, vaan ne pienet asiat, niin me tässäkin käveltiin niin, ja sun sun mieheshän on töissä tässä lähellä. Ja ja sitten mä sanoin, puhuttiin vähän, että mites sä soitat sille ja käsket sen vähän vilkuttaa.
11:45
Kato, hei, mä ajattelin sua. Ne pienet asiat päivässä. Kyllä, ja jos me ollaan Lauran kanssa niinku pyöritelty nyt näitä, totta kai kun rakennellaan erilaisii teemoja, niin tässähän koko ajan oppii, täähän on niinku itsellekin oppimismatka, käsitellä erilaisia teemoja. Ja just sitten tota, just näin, että, no Laura, sä voit sitten kertoo varmasti näitä, näitä, mist puhutaan näist niinku hellyyden kielistä ja muuta. Mut täs itekin on nyt oppinu, ja minäkin otin heti sitten, äh, tuumasta toimeen, täytäntöönpanoon, laitoin tällaisen yhden ohjeen, jonka sain tässä keskusteluissa.
12:18
Eli just pienet asiat, pienet arkielämän eleet. On se sitte, et vähän niinku hipasee ja taputtaa jossain väsyneenä, kiireisenä keittiön jossain jääkaapin ovella, vaikka ei oo sanoja tai ottaa päähän tai toinen ärsyttää, mutta tää, että et joku pieni niinku taputus tai näin. Tai sit et soittaa keskellä päivää, et no hei miten sä voit ja missä sä oot ja. Näin mä muuten tos Boulevardilla tänään nyt sitten tempasin, että ooks sä toimistolla.
12:45
Ja kyllähän herra siellä sitten oli, ja siinä nopeesti moikattiin, kun mentiin ohi. Niin me ollaan otettu ihan käytännössä niin tota, tehdään niinku empiiristä tutkimustyötä nyt myös varmaan Lauran kanssa tässä tota podcastia tehdessä, niin. Joo. Koelaboratorio ja kotilaboratorio. Kyllä. Ja sit sä puhuit tosta kosketuksesta. Niin. Ja tota mulla just tota mies kotona näytti, näytti jonkun tämmösen, oisk se nyt sitte Facebookista tai Instasta tai jostain joku tämmönen tutkimus, että miehet tarvitsevat enemmän hellyyttä ja kosketusta parisuhteessa ku naiset.
13:17
Joo. Ja tota, sit mä vähän jäin vähän ihmettelee, et mihinkähän toi perustuu, että kyllähän ihminen tarvitsee yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. Mutta sitten, sit ku mä vähän tutustuin siihen tutkimukseen, niin siinä oli sitte se, että kun naiset, ku me nähdään toisemme, me halataan ja me automaattisesti saadaan sitä kosketusta, niin niin se vähän niinku täyttää sitä kosketuspankkia meille, meille, mutta miehillähän, ja lapset ja koira, joo ja, joo, ja jotenkin nainen on sellanen, et se helpommin koskettaa.
13:46
Ja ja sitte taas mies ei, kun he näkee kaveriporukan kanssa, niin ei siinä yleensä semmosia halauksia pidetä, niin sitten siellä kotona se se hali ja se kosketus, se saa sut tuntemaan hyväksi. Sit tämmönen tutkimus on, minkä mä itse itse tota luin, luin, että, että kun mä käyn vaikka vanhainkodis kattomas mun äitiä, niin mä pidän häntä niinkun kädestä kiinni minimissään sen kuus sekuntia. Se on minimi. Sillon alkaa endorfiinit ja hyvänolon hormonit ja ja muutenki kaikki tällanen niinku rakkaushormoni, myös oksitosiini ja muut, et miten tärkeetä on se, on se kosketus.
14:18
Että et jos, jos niinku ajattelee, että haluaisi antaa hyvän neuvon pariskunnille, niin pitäkää hauskaa. Ensinnäkin se on niinku mun mielestä älyttömän tärkeetä. Pitäkää hauskaa yhdessä. Et jos koko ajan velloo niissä ongelmissa ja kriiseissä, niin niin sillonhan teidän suhde on yhtä kriisiä. Mut mun täytyy sanoo, et esimerkiks tää mun kakkosliitto, ni niin se oli niinku elämäni hauskuus. Ihan oikeesti? Joo, mä mä koin, että se oli, se oli pelkkää niinku hauskaa, ja ois tivolissa ollu koko aika, pidetty hauskaa sitä, semmosta.
14:48
Ja tää mun kakkosmies oli niinku päässy semmonen stand-up-koomikko ja, ja mä olin hänen suurin yleisö, niinku nauroin jatkuvasti. Eli, eli, eli tavallaan, aa, ne on tärkeitä, tärkeitä asioita ja sitte kuitenkaan ni, että se ei sit kuitenkaan, riittäny. Niin, pelkästään niinku se hauskuus. Että kyllä niin ja tai vaikka miten paljon taputtaa, taputtaa ja halaa ja kaikki, että, että kyl se usein niinku, nää on vakavia asioita kyllä, et sillon ku joku äärimmäisen tärkeä, niinku pyhä asia, niinku avioliitto, menee eroon, niin, niin, niin tota, ja sit kuitenkin aina viime kädessä ihmisen pitää kuitenkin ottaa niinku huolehtii itsestään.
15:27
Kyllä, kyllä. Että onks tää varmasti, että minun, tää minulla on yksi elämä ja että minulla on koko aika niinku pidettävä niin hyvänä, ja itseä ja toista, että, että tota, tää kantaa loppuelämän. Siis tosta jos mä otan kiinni, niin. Ihan niinku täysin samaa mieltä, että kun sä sanoit vaikka siitä anteeksiannosta, niin tässä mä mietin, että jos on joku mitä voisi antaa neuvoa niinku parisuhteessa, mä ehkä itse sanoisin unohtaminen.
15:54
Et tavallaan se, että unohtaa enemmän niitä asioita, mitä se toinen on niinku tehnyt tai aiheuttanut mielipahaa tai jättänyt tekemättä, et jos koko ajan pyörittää velloo niissä siellä omassa päässään, niin silloinhan sä teet vaan itelles niinku hallaa tai jos sä mietit niitä huonoja kokemuksia sun edellisissä avioliitoissa, niin sähän oot vaan niinku omassa päässäsi ja voit huonosti. Eihän se toinen ei tajua mitään. Sehän jatkaa elämää tai se on onnellinen.
16:20
Että, et kaikki se, että se että sä unohdat jotkut asiat tai annat anteeksi ja sä keskityt niinku tähän hetkeen, itseesi ja tulevaan. Et sulla on niinku mahdollisimman hyvä olla tässä ajassa itsesi kanssa sun valinnoissa riippumatta siitä, mitä se toinen tekee tai jättää tekemättä. Et tavallaan et se fokus ois koko ajan kuitenkin siinä, että sä voit hyvin riippumatta nyt näistä olosuhteista, että antaa sen nyt toisen siinä niinku töpeksiä tavallaan.
16:46
Mä en nyt tarkoita missään suurissa mittakaavoissa, mutta jokainen välillä tekee niinku, tiedätkö, virheitä arjessa. Niin niin tota, silloinhan se dynamiikkakin muuttuu siinä parisuhteessa, kun sä keskityt tavallaan niihin sun omiin, mihin sä voit itessäs vaikuttaa. Vai mitä Laura miettii? No, no just tota, että, et siihen toisen tekemiseen ei voi vaikuttaa, mutta omaan voi. Ja sit se helposti lähtee se kierre, että, että tota, minä en tee sitä, koska hän ei tee sitä, tai koska hän teki tätä, niin minä teen tätä.
17:15
Et siitä lähti se negatiivinen kierre, mutta senhän voi koska tahansa kääntää. Että, että itse tekee jotakin ja sit se toinen miettii, et ei hyvänen aika, että toihan vähän tykkää musta. Tulee semmosia kivoja, kivoja vipoja, että, että siis kuitenkin tärkeintä, tärkein siinä parisuhteen kannatteleva voima on se, että millaisena sää niinku, millaisen version se saa susta esiin? Koetko sä, että sä olet haluttu ja sua kuunnellaan ja sä oot tärkeä?
17:41
Oletko sinä tärkeä? Että täähän oli sen Ester Perelin sen Mating in Captivity, sen kirjan, öö, niinku ykköstärkein asia, miksi avioerot tulee. Et jos minä en ole tärkeä. Ja tota, huomiota, ja sitten ja jos en koe sitä, niin sithän ihminen rupee lääkitsemään niitä omia tarpeitaan niinku väärillä keinoilla. Kyllä. Lähtee tällä tavalla näin, että oletteko te tai haluatteko te kertoa, että oletteko te kokeneet joskus uskottomuutta? Tää on tärkeä aihe mun mielestä.
18:10
Tää on, tää on tosi tärkeä aihe. Pettäminen ja tämmöset. Pettäminen ja tämmönen, ja… Mun täytyy sanoo tosta, ööm, et ku kysyy tällee suoraan, niin tää on, ku avioliitto kuitenkin se on niinku privaattiasia ja siinä on kaksi ihmistä ja se on myös avioeron jälkeen, niin se privaattius mielestäni kuuluu myös sen jälkeen, eli tavallaan et ei sillai et sit sä alat puhumaan joka puolella, että, et kyllä et jos semmosista niinku puhuu, niin mun mielestä aina pitää olla toinen ihminen läsnä tai hyväksyä.
18:35
Et mun mielestä niinku, öö, ei, ei tommosia kuulu niinku periaatteessa puhuu ja mäkään välttämättä en haluais ees tietää teidän, et jos teidän miehet vaikka tekis jotain tai te itse teette, niin mä sanoisin, menkää terapiaan ja olkaa suu suppuun. Että, no no se avioliitto pitää niin paljon kunnioittaa, että tää kuuluu sinne, sinne niinku vähän salassapitoon. Niin, se kuuluu sinne perheen juttuun tai parisuhteeseen. Mutta mitä Perel sanoo? Mutta ihan jäätävää kypsyyttä.
19:01
Niin. Pauliinalta. Siis ihan oikeesti. No, enkä mä siitä niin paljon oo kokenu. Ei, ei kun, ei kun siis tota, tämä on siis, tää on, tää on sellaista kypsyyttä, että tota, että, että sää niinku kunnioitat ja suojelet ja, ja, ja yleisellä tasolla. Tää on itseasiassa semmonen minkä mä toivoisin, että todella moni, koska jos nyt kuka tahansa meistä menis vaikka treffeille jonkun kanssa ja se ensimmäisenä alkais haukkumaan ex-puolisoaan, niin mä aattelisin, et en mä haluu tollasen ihmisen kanssa enää toisille treffeille.
19:13
Sillä on niin paljon jotain semmosta traumaa ja triggerit niin päällä, eli, eli jonkun pitäis sanoa hänen, et nyt nopeesti, nopeesti käymään näitä läpi, että. Et kyllä ihminen sillon kun on hyvin, hyvin haavat avoinna, niin helposti voi vahingossa tulla ulos, mutta kyllä sillon ne läheiset pitää olla siinä pistää pois. No mutta, miten, miten sitten niinkun, mikä sun ohje tässä kirjassa on, tässä sinun kirjassa, että miten, miten siitä niinkun, siitä vaikeimmasta vaiheesta niinku, mikä autto sua selviytymään, ne vaikein vaihe?
19:55
Kun siinä on myös sitä yksinäisyyden tunnetta, kun on tottunu, et on joku rinnalla. Mm. Mm. No, tietenkin oma perhe, oma, oma perhe ja läheiset ja sit on myös se, että täytyy hyväksyä se, että saa itsensä kokonaan itselleen. Kun on ne periaatteet jos on sydän niinku ollaan yhdessä, niin se on kaikki kompromissia, on toinen ja toinen ja sydän sykkii yhdessä, niin sä saat itsesi itselles, niin kokonaan, niin tota sillon se pitää niinku käyttää se elämä.
20:23
Et silloin tulee vähän velvollisuus, että no, tee itselles jotain ja ala elämään ja tunne eläväsi. Ja, ja sillä et tää itse esimerkiksi menin takaisin, paljon, luin, aloin lukee vanhoja päiväkirjoja, että mitä haaveilin nuorena. Onko vielä elämässä jotakin, mistä oisin joskus, joskus unelmoin ja haaveilin ja uusia taitoja ja kaikki rutiinit uusiksi ja, ja muuttaa, muuttaa uuteen paikkaan, missä et paljon tunne ihmisiä ja kaikki tämmöset niinku täytyy pistää uusiksi.
20:51
Koko aika hakee itsestään uusia puolia ja sillä pystytään poissulkee niitä. Mutta se on työstämistä ja se on prosessia ja se pitää läpikäydä. Ja se on väliaikaista. Se on ehkä se on kaikista hämmästyttävintä, että kaikki on väliaikaista. Se, mitä rakastit niin valtavan paljon, sit tulee uus ihminen. Sen tilalle, että tää on se elämän paradoksi. Ja eihän me oikeestaan voida niinku mistään olla varmoja tai mitään tietää. Et nyt me eletään tänä päivänä niinku jotain suurta rakkautta ja elämämme parasta aikaa.
21:21
Huomenna voikin tulla joku uutinen tai joku pommi ja no heippa, että minä lähden tai, tai sä et oo tiennyt mitään. Tai me, me ei koskaan, me ei oikeesti ei voida tietää, et sehän on nyt tässä. Et jos me rakastetaan nyt niinku tässä, niin ei me tiedetä siitä huomisesta. Ikään kuin sillä tavoin tässä kirjassakin tuo esille sen, että meillä on elämänkirja. Ja, ja kun aatellaan, että meillä on lapsuus, niin se on oma, oma lukunsa.
21:45
Ja sit itelläkin kaksi avioliittoa, niin ne on omat lukunsa ja nyt ne on suljettu. Nyt mulla on seuraava kirjan vaihe meneillään. Ja mä aattelin, et seuraava mies meneillään. Joo, ei, eikä sitä koskaan tiedä. Eihän sitä koskaan tiedä. Joo. Toi on kyl, joo. Mutta sit tuli vielä mieleen tästä, tästä tota uskottomuudesta yleisellä tasolla, koska se on sitten, öö, useimmiten hyvin harva ihminen nyt aamulla herää, että mä nyt päätän olla tänään uskoton jollain tavalla.
22:12
Vaan siinähän on pitkään semmosia tyydyttämättömiä tarpeita, mitä ihminen ei ehkä itsellekään myönnä. Ja, ja siinähän ois hyvä sitten kysyä, kysyä niinku itseltään, että hei, että, aina välillä, että jos, jos tota, nyt, nyt minulla ois joku salasuhde, niin, niin mitä minä siltä hakisin? Mitä sä hakisit? Mitä sä kaipaat? Laura on niin ihana. Siis kun Laura on oikeesti niinku niin terävä ja suora ja mennään niinku suoraan asiaan. Mutta siis kato kun minähän aloin ihan oikeesti miettimään tätä, kun tää oli tää Perelin lause.
22:45
Ja mä en oo oikeesti hirveesti niinku miettiny, kun ei oikeesti, mä en oikeesti ehtiny. En mä ees niinku ehtis. Mulla ei, mulla ei ois aikaa nyt hirveesti mihinkään salasuhteeseen, jos täs nyt aletaan niinku silleen miettii, kun on vähän tässä töitä ja kiirettä ja muuta. Mut mä aloin oikein niinku miettimään, et mikä se sit ois ja sitten tavallaan voi aatella sitä toista ihmistä, et jos se lähtis hakee just semmosta, mikä niinkun häneltä puuttuu.
23:09
Et kyl mä hirveen hyvin ymmärrän, mutta siis eihän se nyt oo mitään salaista, jos vaikka sanoo näin, et ehkä se voisi olla enemmän jotain, tiedäksä, läsnäoloa tai minun ajatusten kuuntelemista tai jotain… Jakamaton huomio. Jakamaton huomio. Et mä uskon, et aika monella se voi olla jopa tällanen ja mietin vaikka miehiä, että tiedäks ku on arki ja on kiire ja jos on jotain semmosta kahinaa, että sitten se toinen osapuoli, tai miks mä sanon vaan miehet, tämähän koskee yhtä lailla naisia, että sitten ois niinku ihanaa, että se joku siellä niinku tämmönen taianomainen, maaginen huomio jossain hetkellisesti, että joku on läsnä.
23:47
Kun eihän siinä ole mitään ongelmia siinä silloisessa tilanteessa. Ei ole niinkun kiirettä, ei ole lasten vientiä sinne sun tänne tai ruokaa, pyykkiä. Tätä perusarkea. Toinen on vaan läsnä. Tavallaan mä ymmärrän sellasta, et jos se jää sieltä kodin kiireestä. Mut että mä ite koen sen, että… Kun itselläni on tarve keskusteluun ja yhteyteen ja ja semmoseen niinku tavallaan älylliseen, öö, ajatuksen vaihtoon, niin mä saan tosi paljon sitä. Siis mulla on aivan, mä oon niin kiitollinen.
24:18
Mulla on ihana ystävätärpiiri. Mun mahtavia ystäviä mun elämässä ja niinku ihania ihmisiä ja töissä, ja mulla on Laura sinä, ja sä oot mun pomo. Ja tavallaan, että voi olla, siis myös voi saada sitä huomiota ja ymmärrystä myös niinku aika monista sosiaalisista ympyröistä. Eihän se oo pakko olla vaan just se joku, jonka kaa, se Pertti, jonka kanssa mä lähden nyt vähän tonne jonnekin Omenahotelliin. Eikä pidä olettaakaan yhdeltä ihmiseltä kaikkea.
24:42
Täs on, täs on viisautta. Kyllä. Niin, ei, ei pidä olettaakaan, niin niin. Joo. Mut kyl mä oon sitä mieltä, että, et se, että pettää toista niinku avioliitossa, niin kyllä se on sopimusrikko. Mmm. Kyllä sä jollakin tavoin sä teet sopimuksen toisen kanssa ja, ja se, että mä kunnioitan, arvostan ihan hirveesti semmosta ihmistä, et jos se päättää yhtenä päivänä, että no men-, menen pettämään jonkun, jonkun kanssa jonnekin, ja sano se toiselle ja tee sinä samoin.
25:05
Niinku, et jos minä saan jotain lihallistakin, niin o-ota sinä samoin, koska silloin semmonen ihminen on rohkea, koska silloin molemmilla on se ja silloin toinen voi tehä päätöksen, että haluuko hän tämmöstä elämää. Mmm. Mutta se, että, että silloin se kuuluu kummallekin. Joo. Aivan. Siis. Kunnon, joo, joo, siis kyllä. Girl power. Joo. Ja sit on tämmösiä, että Muutenhan sulta viedään toimijuus, koska sä et elä siinä todellisuudessa, kun toinen tekee salaa jotain.
25:30
Niin. Joo. Joo. Mut jos aatellaan tää, on pitkissä liitoissa, joissakin on kokonaan niinku esimerkiksi buduaarielämä loppunut ja ja toinen saattaa mennä jonnekin muualle, mut tavallaan ei kerro sille toiselle, niin onhan tää niinku, siinä on hirveen iso epäkohta niinku sitä toista, joka tavallaan kuitenkin odottaa, että me ollaan yhtä, ja toi-, toinen hoitelee muualla, ni Joo, just niin. Et mieluummin avoimesti ja rehellisesti niinku menee möläyttämään niinku kissa pöydälle, että nyt minä lähden tuonne, että minulla on nyt tämmönen Pertti, että se on niinku, niin.
25:58
Teoreettisesti. Niin. Niin. Mmm. No no, minkä takia sitten näin ei käy, että mi-, miksi me emme sitten niinku, öö, kun Esther Perelhän kanssa puhuu tästä. Hän on semmonen parisuhdeterapeutti New Yorkissa, tällanen, öö, ja ja hän sitten siitä, että, että miksi vasta sen jälkeen kerromme, et hei mä kaipaisin, mä haluaisin kokea olevani vaikka jännittävä ja haluttu ja ihailtu ja mä haluaisin sitä buduaarielämää ja, ja, öö, tota, haluat, mua kuunnellaan, öö, ja mä haluaisin kokea olevani elossa.
26:26
Elossa. Elossa. Jotain uutuutta ja jotain vähän tällasta, niin niin niin niin minkä takia se on niin vaikeeta, että, että, että tää Esther Perelkin sanoo, että et sitten siinä vaiheessa kun on jo se luottamus rikottu ja sit on se kriisi päällä ja sit sen jälkeen vasta rupee molemmat kertomaan niitä omia, miettimään ees niitä tarpeitaan. Joo. No mulla on tohon tietty näkemys, mitä tässä kirjassa sanon, että, että saattaa olla, et jos on joku pariskunta vaikka ollu pitkään yhdessä avioliitossa, ja toinen sanoo, no kun ei meillä oo yhtään mitään tapahdu enää kotona.
26:54
Ja sit toinen on, et kun e-, et oo tarpeeks eroottinen. No miksi, jos toinen aattelee, että toinen ei oo tarpeeks eroottinen. No sit taas toinen saattaa aatella, no mutta, kun ei siitä saa mitään. Aijai. Mitään niinku, öö, enää semmosta. Eli se on tavallaan niinku kumpikin osapuoli pitää vietellä toinen. Siis pitää vietellä, ja pitkän kaavan mukaan. Itsen, öö, niinku, tää on nyt tämmöstä yleistä puhetta, mmm, että, öö, että koen, että se on ihan hirveen tärkeetä.
27:23
Niinku aina esimerkiksi kysyy, et no miten paljon sä viettelet toista? Teetkö sä just sen, mitä toinen halus, että ootko aina joka kerta äärimmäisen eroottinen ja pitkän kaavan mukaan niinku, niinku pitkä illallinen? Eli on kaikki makupalat, se on se viiden ruokalajin illallinen, onko annettu tällaista, hah, annatko tällaista toiselle? Ja ja mitä toinen siitä tykkää? Ja onks se just sitä, mistä toinen tykkää, eli Niin onko sitten niin, vai onks se se ruoka?
27:42
Et se toinen on onnellinen, et se kokee niinku rakkauden kielekseen, et sä teet sille sitä ruokaa tai jotain konkreettista. Niin ehkä se ruoka on sit kuitenkin. Mmm. Mutta tää on, öö, nää on niitä peilejä, mitä periaatteessa aika ajoin tekee hyvää päivittää ja ne on aika, öö, raakoja, koska kaikki tietää, ku on pitkään, ni siellä on paljon, öö, elämänkiire tulee siihen eteen. Mmm. Kyllä. Mmm. Joo. Sitä se elämä on.
28:11
Kyllä. Kyllä. Ja sitten, sit mä vähän koen, koen sitä, että meillä on myös semmonen hedonismin aikakausi menossa, että me aina mietitään, niinku pitää miettiä sitä omaa hyvinvointia. Mutta, mutta kyllähän ihminen voi sillon hyvin, kun sun läheisetkin voi hyvin. Että siihenhän perustuu myös sun oma hyvinvointi. Niin. Niin. Mut aina yleensä kysytään, et olenko minä onnellinen, ja sitä mietitään, kun mun mielestä pitäis yhtä lailla kysyä, että onko se kumppani sun vierellä onnellinen?
28:37
Onko hän onnellinen? M-, miten hän kokee, et hän on haluttu, ihailtu? Mitkä on hänen tarpeet? Oletko sinä pystynyt niitä tyydyttämään vai et? Ja ja tota, nyt sitten mä teiltä kysynkin tällasen, että oletko sinä nyt, että tunnistatteko te tästä tiettyjä asioita, että, että, öö, tällanen tohtori Douglas Weiss, hän on kanssa, öö, psykologi ja parisuhdeterapeutti tuolla Yhdysvalloissa, että nyt meillä on kolme, kolme tämmöstä parisuhdeasiantuntijaa mainittu tässä. Suomalainen Pauliina Laitinen, sitten on Esther, Suomen kokenut asiantuntija.
29:10
Esther Perel. Niin. Esther Perel, ja nyt sitten vielä tämmönen tohtori Douglas Weiss. Ja, ja tota, nyt mä kysyn teiltä, että tunnistatteko te itsenne tai kumppanin, entisen tai nykyisen kumppaninne näistä viidestä hellyyden kielestä, koska kun sä just puhuit, että, että, että on niinku pitkä kaava ja, ja toiset, kun me olemme sekä naisina että miehinä vähän erilaisia, mutta myös kaikki naiset on keskenään erilaisia. Eli se, että miten, miten mä koen, että tulenko mä rakastetuks, kun eiks Shakespeare sanonut, että, että rakkaus on verbi?
29:46
Vaikka se on kieliopillisesti substantiivi, mutta, mutta se, että jos ei sitä tehdä näkyväksi teoilla, sanoilla, läsnäololla tai jollakin, niin se jää vain ajattelun tasolle. Ja silloinhan sun täytyy tietää se, että, että mikä on sen toisen rakkauden kieli, et, et se oikeesti kokee, et hei, mua rakastetaan tässä, koska sitähän me kaikki halutaan. Eli tota, nyt viisi hellyyden kieltä. Öö, tota, öö, ensimmäinen, tää on siellä buduaariosastolle sitten. No niin, siellä on buduaariosastolla.
30:14
Elikkä katotaan, et saadaanko se toimimaan, koska myös, myös se osasto on hyvin tärkeä pitääkseen yllä sitä p-p-parisuhdetta. Niin ensimmäinen on hauskanpito ja leikkisyys. Onko tämä sinun kielesi tai jonkun nykyisen tai ex-kumppanin kielesi? Öö, tämän kielen edustaja nauttii siitä, kun siinä on semmoista iloa, luovuutta, yllätyksellisyyttä, ootte autolla ajamassa jossakin ja sit saatte päähänne, et hyvin semmonen spontaani, ja, ja sitä tehdään, koska se on hauskaa. Mmm. Okei. Sitten kakkonen on tämmönen halu ja kaipaus.
30:47
Tää oli mulle tosi yllätys, että, että miehet on monta kertaa niinku, ei kaikki, mutta aika iso osa miehistä osuu tähän, tähän kieleen, että he haluaa jotenkin tuntee itsensä olevansa hirveen haluttuja ja tavoiteltuja, kun he astuu huoneeseen. Adonis astuu huoneeseen, niin Afroditette on siinä sulaa ja miettii vaan, että miten tota pääsis halimaan tai jotain. James Bond -efekti. Niin. Joo. Joo, tämä. Ja sitten kolmonen on semmonen kun nautinto.
31:15
Niin tän kärkipisteenä, se on vähän semmonen insinöörimäinen, et se ottaa, se on varmaan lukenut tän kirjan myös ja monta muuta parisuhdekirjaa, et se on semmonen insinööri, koko ajan miettii, et mitä kaikkea vois tehdä ja, ja kova tarve miellyttää sitä toista, et katsoo koko ajan, et tykkääks se toinen nyt, ja se niinku nauttii siitä. No sitten on, neljäs on kärsivällisyys ja rauhallisuus. Tää on itse asiassa yks niitä kieli, patience.
31:38
Tää on yleensä se, mihin iso osa naisista, öö, on, että, et jos lauantaina haluaa saada jotakin eloa, niin keskiviikkona pitää jo aloittaa, että onko koti siisti ja onko tullut kehuttua ja pitkät hieronnat ja ehkä pitkät illalliset ja ja semmosta pidempää viettelyä. Ja tota, ja sit on vielä tämmönen, viis on semmonen hyväksyntä ja juhlistaminen, et se ihminen niinku kokee, että hän on niinku koko ajan kokonainen ihminen, että mun älyllisyys otetaan huomioon ja, et mua ei saa objektisoida millään lailla, et se niinku kokee, et se on niinku kokonaisuus semmonen jatkuvasti siinä näin, niin.
32:07
Se on just noin. Joo. Joo. No kaikki on hyvin kiteytetty. Totta. Joo. Kaikki on äärmäisen tärkeitä. Niin on. Ja ja tota, öö, me tarvitaan kaikkia kieliä, mutta sit jokaisella on yks semmonen, öö, tai yleensä yks, joskus jopa kaks, joka nousee vähän, vähän, niin nyt ei tarvitse kertoa omaa, mutta tunnistatteko te itsenne tai jonkun nykyisen tai eks-kumppanin näistä? Sen voi kertoa, mutta ei tarvi sanoa, kuka. No siis, Laura, kun tähän nyt perehdyin ensimmäisen kerran, kiitos sinun, olin ihan, että mitkä kielet, että tämä oli minulle täysin uutta.
32:43
Näin sitä voi vielä oppia tässä iässä. Mut kyllä siis tunnistan varmasti useampiakin itseäni koskevia, mutta sitten kun mietin niin, niin ehkä sitten näissä vastapuolissa niin ehkä ollut vähemmän, että minusta nää on enemmän sellaisia niin kun aika henkisellä tasolla operoivia ja tunnetasolla operoivia. Mutta jos sen toisen kielet ovatkin enemmän niin kun konkreettisia tai juuri sanoa vaikka tämä ruoka, tai että se kieli on se, että kun toinen laittaa ruokaa, niin hän nyt huomioi ja tämä on sitä minulle semmoista hellyyttä ja hemmottelua.
33:16
Et ne voi mennä myös tämmöiseen tosi fyysiseen, tavallaan hyvin konkreettiseen, että… Palvelukset. Palvelukset. Ja sit taas itse ei ymmärrä ehkä sitä, että se onkin tämmöinen kieli. Et mä itsessäni tunnistan tuossa, koska mä oon hyvin semmonen niin kun ehkä henkinenkin ihminen tai henkevä tai ajattelen paljon ja koen ja ja myös tunnen ja intuitio ja kaikki tämmöiset, mutta se toinen ei välttämättä, mä en ihan tunnista näitä. Ehkä yhden tuosta kanssa tunnistin.
33:44
Okei, joo. Yhden kanssa tunnistin niin kun jonkin. Okei. Joo. Vähän iski, joo. Kyllä. Mut sitte on vielä erikseen nää rakkaudenkielet, sen Chapmanin, missä on tosiaan sitten ne palvelukset ja muuta, et se on vielä, vielä eri juttu, että näitä, näitä kieliä meidän niin kun, öö, parisuhteen eri osa-alueissa on paljon, mitä on tutkittu, mikä mun mielestä on mielenkiintoista, kun ihminen on äärimmäisen mielenkiintoinen olento. Mm, mm. Entäs Pauliina? Kyllä, no noi kaikki niin, niin mä koin, että, öö, niinku molemmissa liitoissa oli, öö, niin kun, siis tunnistin noi omista liitoistani, eli, eli tota, mm, en osaa muuta sanoa.
34:18
Onko hienoa. On niinku kyllä ne kaikki viisi oli kummassakin liitossa, eli, mm, eli niin. No hienoa. Niin niin, mitä voisin sanoa? Summa summarum kuitenkin. Joo. Joo joo, mutta mutta koet, että resonoi. Elikkä tää, tää tutkimus on kuitenkin semmonen, mitä mitä on tehty, että, että että tästä voisi oppia. Okei. No. Ja tä-, tässä Laura muuten, sit ku se oli varmaan just tää tota rakkaudenkielet taas sitten tää toinen tutkija, eli hän on Chapman, niin.
34:45
Joo. Joo, Chapman. Joo. Niin itsellenkin tuli ahaa-elämyksiä. Eli just voi olla just ne palvelukset. Mm. Että mullakin oli tämmönen, ihan ahaa-elämys. Jos mä voin kertoa todellisesta, öö, parisuhde-elämästäni, avioliitostani, niin tässä nyt ei oo mitään semmoista salaista, mutta se oli itsellekin ihan ahaa-elämys tämä, että toinen oikeasti voi tarjoilla sitä rakkautta ihan eri tavalla, kun itse ymmärtää sitä niinku vastaanottaa. Et ahaa, et täähän tarkoittaakin, et tää on nyt mulle jotakin.
35:15
Mutta itse oon aatellut vaan, että tää on jotain ihan tällaista, jotain konkreettista. Esimerkiksi oma puolisoni, hän on puutarhassa pitkän päivän jälkeen, työpäivän jälkeen hän viihtyy siellä kaikki viikonloput. Ja mä oon vähän ollut silleen ehkä mustasukkainenkin, että, että, että hänhän on paljon kiinnostuneempi nyt tästä puutarhasta tuolla meillä, meidän pihalla, meillä on valtava puutarha tuolla Sipoossa, kuin että minä olisin nyt tässä kauhean kiinnostava. Niin niin, sitten, öö, tuossa loppukesästä, kun ihailin tällaisia valtaisia ruusuja, pionipuskia siellä, niin hän sanoi sitten siellä tällaiset, äh, työmieshaalarit päällään, että niin ajatella, nämäkin kukat minä olen sinulle rakkaudella kasvattanut.
35:57
Olipa kauniisti sanottu. Ja siinä kohtaa mulla ihan tuli pisto sydämessä, että enkö minä nyt ole nähnyt, että tämä hänen myllerryksensä vuosikaudet tuolla ei ole ollutkaan minulta pois tai jotenkin eskapismia tästä kotielämästä. Vaan siinä on kaunis ajatus ollut ja se kuulosti hyvin runolliselta niin kun siihen hetkeen ja tilanteeseen. Eli ne on tämmöisiä rakkauden tekoja. Mm ja se on varmaan hänen rakkaudenkieli numero yksi, millä hän kokee, että häntä rakastetaan.
36:24
Ja sit se ei oo sulla ihan ykkösenä siellä. Joo. Se on varmaan se on tuottanut pettymyksen, koska en ole ihan ollut tarpeeksi näitä ruusuja, vaan minun pitäisi aina mennä siihen ja sanoa, että miten upeita nämä ovat. Ja kylläpä ne hienosti kasvavat. Joo siis. Joo siis, siis joo, ton, ton mä oon kyllä huomannut miehistä, että niitä pitää kiittää, kiittää, vaikka pistäisi oven kiinni, niin pitää arvostaa, että miehethän kaipaa todella paljon muuten arvostusta.
36:44
Arvostusta. Siis tää, tässä olen täsmälleen samaa mieltä, että, mä, mä luulen kanssa, että, en, et naiset ei ehkä tarvi sitä niin paljon, mutta miehen pitää niinku ihan loputtomasti. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos. Kyllä kyllä. Joo, joo, kyllä, kyllä täällä, joo, että he jotenkin. Aina oppii uutta. Kyllä. Okei, mut nyt jos me tehdään loppuun, jokainen sanoisi, minkä voisi antaa nyt ohjeena. Sä saat pitää vähän pidemmän loppu-, loppupuheen, kun sulla on tämä kirja ja mainostat sitä, koska mä katsoin BookBeatista, niin siinä lukee, että tulossa äänikirjana.
37:12
Eli mä en oo itse sitä vielä päässyt tutustumaan, mutta aion kyllä. Niin voit pitää vähän pidemmän loppupuheenvuoron. Aloitetaan, aloitetaanpa sinusta. Joo. Niin mikä se kysymys oli? Että, että, et tämmöinen loppupuheenvuoro niin kun hyvästä parisuhteesta ja mitä sä haluaisit sanoa pariskunnille nyt? Ja sitten myös niin kun, öö, tän kirjan pohjalta, koska tässähän myös, kirjassasihan on paljon semmoisia ohjeita ja vinkkejä ja ja ja kriiseihin ja muuten, koska kyllähän monilla voi olla useampi parisuhde ja on erilaisia parisuhteita ja muuta, niin vähän...
37:44
No, no oon sitä mieltä, että, että todella rakastaa jotakin ja et se on niin arvokasta meidän naimisiin, niin niin tota vaalikaa ja suojelkaa sitä ihan loppuun saakka, et se rakkaus on, se on jotakin, se on niin kaunista tässä maailmassa, maailmankaikkeudessa, että yhden ihmisen löytänyt ja kumpikin haluaa rakastaa toista, niin tehkää kaikenne, kaikenne, kaikki ihmiset ulkopuolella, jotka yrittää jollakin tavoin pommittaa ja keihästää ja kaikkea, niin pistäkää kaikki nää ihmiset niin loppuun saakka pois ympäriltä, että ihan loppuun saakka varjelkaa, et se rakkaus on todella kaunista, todella kaunis asia.
38:20
Ja ihminen on onnekas, jos voi rakastaa ja saada sitä vastarakkautta ja se on niinku aitoa, niin hieno asia. Ihana loppupuheenvuoro. Ihana. Joo. Niin siis muutama asia. Itse käytin ehkä sanaa unohtaminen tuossa alussa, eli, eli ei, ei niinku möyri niissä asioissa niinku omassa päässään, missä on ikään kuin kokenut loukkauksia tai on ollut jotain kriisejä tai riitoja, ettei niitä liikaa niinku pyöritä, et keskittyisi niinku siihen hyvään, et, et itsellä ois hyvin ja kaikilla ois hyvin ja et ois semmoinen hyvä olla koko porukalla.
38:56
Eli keskittyy siihen hyvään. Ja ehkä se on sitten myös sitä niinku armoa ja armollisuutta niinku itselle ja sit myös sille toiselle, niinku armommekin ansaitsemme. Että tavallaan kaikki ne vikoineen päivineen, niin tää ihminen nyt on tässä mun kanssa ja mä oon viallinen ja ja, mm, ja niinku, tiiäksä, öö, silti niin kun ehkä hyväksytty tai rakastettu. Että antaa sitä armoa toisenkin töpeksinnöille. Ja tietysti varmasti se rakkaus, et kyllähän se paljon peittää syntejä ja ja rakkaus on niistä kaikista suurin.
39:30
Et just niinku Pauliina sanoi, et onhan se tosi hienoa, et jos on jotain semmoista pitkää taustaa tai historiaa. Siihen liittyy kaikenlaista ja yhdessä kasvamista, eteenpäin menemistä ja kriiseistäkin selviytymistä, et pitää kiinni siitä rakkaudesta. Ja tota sit mulle taas aina, mä en tiedä, ehkä tästä liian vähän puhutaan, ehkä se on liian vanhanaikainen käsite, mutta koti, niin minulle koti on tosi tärkeä paikka. Että, öö, että se, sinne luo sen tunnelman, jossa lähtökohtaisesti pitäisi olla hyvä olla erilaisin menetelmin.
40:05
että öö, vaikka nyt ois mitä tahansa turbulenssia elämässä tai, tai vaikka siinä parisuhteessa tai mitä tahansa, mut et se koti ois semmonen, joka niinku pysyy, ja siit ei hirveen mielellään niinku luovu, et se on myös henkinen koti. Et se voi olla se talo tai sun asunto tai joku tämmönen tila, mikä on se teidän koti. Mut et sitä vaalii ja sitä jotenkin myös kodin tunnelmaa. Ja siihen liittyy se perhe tai siihen liittyy lapset, siihen liittyy paljon.
40:31
Ja myös siit tunnelmasta kiinni pitäminen ja sen hengen luominen sinne, niin siin pitää oikeesti nähdä vaivaa, ja et siellä on hyvä olla. Et se kotikin voi olla niinku se rakkaus ja rakkaus on se koti. Samaa mieltä. Eiks nii? Joo. Kyllä. Ihan täysin samaa mieltä ja sun kanssa tänään puhuttiin öö, siitä, että se rakkaushan on meissä. Se on niinku meissä. Ja nyt mä niinku, tai ne konkretisoitu mulle, suorastaan kristallisoitu, kun Pauliina piti puheenvuoronsa, niin että että kun se, sulla on niinku usko rakkauteen.
41:03
Sä oot kuitenkin kaks kertaa eronnu, mutta sussa on usko rakkauteen, sussa on valo. Siis mä en nää mitään katkeruutta, mä en nää mitään semmosta muuta, ku että sä oot niinku onnellinen ja kiitollinen. Joo. Joo. Ihanaa. Nii on. Ja ja tää, tää on mun mielestä niinku, niinku uskomatonta, uskomatonta, et se rakkaushan on sinussa. Mmm. Niin. Niin. Sä voit, sä voit koh, sehän ei lähe mihinkään, vaikka joku suhde päättyy tai tai jotain muuta tapahtuu.
41:25
Ja sitten Ester Perelkin öö, kertoo, kun hänen vastaanotolleen tulee sitten ihmisiä öö, eron partaalla, öö, isossa kriisissä, on tehty, on loukattu puolin ja toisin, niin, niin sithän se aina kysyy siinä siltä pariskunnalta, että: "No niin, teidän ensimmäinen avioliittonne on nyt ohi. Haluatteko te rakentaa uuden vai tehdäänkö hyvä ero?" Eli tota. Joo, koska rakkaus on se, mikä pysyy. Ja älkää koskaan lopettako treffailua, koska pitää aina olla vähän jännitystä, koska tuli tarvitsee ilmaa.
41:55
Mmm. Oo. Se on just niin. Just niin. Juuri näin. Joo. Kiitos. Tähän on hyvä lopettaa. Tähän on hyvä lopettaa. Joo.
Laura Huhtasaari podcast

Miksi uhriutumisesta on tullut niin näkyvää keskusteluissa – ja mitä tapahtuikaan sankaruudelle, vastuulle ja yhteisille ihanteille? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraana on ministeri Wille Rydman, jonka kanssa keskustellaan tunteiden ja järjen vuorottelusta politiikassa ja l…

Miksi Yhdysvaltojen politiikkaa on niin vaikea ymmärtää eurooppalaisesta näkökulmasta? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraina Yhdysvaltain politiikan tutkija ja dosentti Markku Ruotsila sekä SDP:n kansanedustaja ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko. He pohtiv…

Miksi Israelin ja Palestiinan konflikti jakaa mielipiteitä niin voimakkaasti – ja mitä sen ympärillä käytävä keskustelu kertoo länsimaisista arvoista, uskonnosta ja politiikasta? Laura Huhtasaaren podcastissa Lähi-idän asiantuntija ja tietokirjailija Pekka Sartola pohtii, miksi I…

Vieraana on dosentti Markku Ruotsila, historiantutkija, joka on väitellyt tohtoriksi Cambridgen yliopistossa. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja toimii tutkijana sekä vierailevana professorina LCC International Universityssä. Ruotsila on erikoistunut erityisesti Yhdysvaltain…

Miksi perheiden tukeminen on jäänyt suomalaisessa yhteiskunnassa sivummalle – ja kuka kokoaa lapsi- ja perhepolitiikan yhteen? Laura Huhtasaaren podcastin toisessa jaksossa pitkän uran tehnyt psykologian emeritaprofessori, Jyväskylän yliopiston tutkija ja kirjailija Lea Pulkkinen…

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren podcastin idea lähtee uteliaisuudesta. Halusta ymmärtää maailmaa, politiikkaa, erilaisia ilmiöitä ja ennen kaikkea ihmistä aina vähän paremmin. Ensimmäisessä jaksossa Laura keskustelee filosofian tohtori, tietokirjailija ja taideasiantuntija Pauli…
Valikoima
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti